Suomi terrorin tukikohtana / Erkki Vettenniemi
1900-luvun alussa Suomi oli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Suomessa oli senaatti, joka sääti Suomelle omia lakejaan, jotka Venäjän yksinvaltias tsaari sitten halutessaan vahvisti. Kummallisin näistä laeista, ja yhdessä sovituista toimintatavoista, oli Suomen ja Venäjän poliisien (miliisien) ja Venäjän ohranan (salaisen poliisin) toimivallan rajaaminen. Venäjän ohrana ei näet saanut toimia (virallisesti, ainoastaan vakoojiensa avulla) Suomessa, Venäjän rajan länsipuolella.Suomalaiset halusivat itsenäistyä. Samaan aikaan Venäjällä oli tyytymättömyyttä tsaarin yksinvaltaan ja kaikenlaisia vallankumouksellisia pyrkimässä tsaarista eroon. Vallankumouksellisten keinot olivat hyvin väkivaltaisia. He pyrkivät horjuttamaan tsaarin valtaa attentaateilla, erityisesti pommi-iskuilla tsaarin valtakoneiston jäseniä, minitereitä ja sotilaista ja viranomaisia kohtaan. Pommi-iskuja oli 1900-luvun alussa tuhottoman paljon, niissä kuoli satoja ihmisiä vuodessa.
Terroristit, joista keskeisiä olivat muun muassa Leninin johtamat bolsevikit, pitivät majaansa Suomessa, usein aivan Venäjän rajan tuntumassa Terijoella ja muualla Karjalan kannaksella. Siellä heitä majoittivat suomalaiset hotellinomistajat ja jopa ihan tavalliset maatilalliset. Terroristit, Lenin ja Stalin mukanaan, järjestivät pomminrakennuskursseja, rakentelivat pommejaan ja sitten salakuljettivat pomminsa Pietariin ja Moskovaan, usein suomalaisten rautatieläisten avustuksella.
Vettenniemen kirja kertoo tarkasti ja mukaansatempaavasti Suomen ja suomalaisten osallisuudesta Leninin ja bolsevikkien onnistumiseen vallan kaappaamisessa Venäjällä. Kaappaus ei tapahtunut hetkessä vaan sen valmistelu kesti yli vuosikymmenen. Tuon vuosikymmenen aikana bolsevikit kokoontuivat useaan kertaan eri puolilla Suomea - ensimmäisen ison kokouksensa he pitivät Tampereen työväentalossa, siellä missä nyt on Lenin-museo.
Lenin itse joutui usein pakosalla, missä häntä suomalaiset auliisti auttoivat. Jännin tarina on Leninin pakeneminen Hesingistä Turkuun ja Turusta jään yli Ruotsiin menevään laivaan. Paon aikana Leniniä auttoivat alueen poliisijohtajat - aivan samaan tapaan kuin Helsingin poliisipäälliköt auttoivat Helsingissä piileskeleviä terroristeja. Lenin pääsi pakoon ja vietti liki 10 vuotta Genevessä, kunnes sitten 1917 alussa palasi Suomen kautta ja suomalaisten avustamana Pietariin ja onnistui kaappaamaan vallan.
Suomalaiset olivat vielä vallankaappauksen jälkeenkin olennaisen tärkeitä Leninin ja bolsevikkien vallan vahvistamisessa. Suomalaiset, erityisesti sisällissodan hävinneet ja Venäjälle paenneen punaiset, auttoivat muun muassa Pietarin telakkatyöläisten lakon väkivaltaisessa kukistamisessa ja maaseudulla tapahtuneissa elintarvikkeiden ryöstöissä ja maalaisten massamurhissa.
En ollut tiennyt suomalaisten keskeisestä osallisuudesta. Kirjan lukeminen siis kannatti. Kirja on myös erittäin vetävästi kirjoitettu, joten sen lukee melko nopeasti. Hieman kirjassa häiritsee Vettenniemen nokittelu muiden tutkijoiden suuntaan, mutta sen voi ohittaa ja keskittyä itse tarinaan.
Kommentit