Taidemaailmassa
Taidemaailmassa
Mitä on taide? Miksi jokin esine on taidetta ja jokin toinen ei? Miksi jonkin esineen tai esityksen tekijä on taiteilija ja miksi joku toinen melko vastaavan tehnyt ei ole? Nämä taidefilosofian peruskysymykset tulivat mieleeni käydessäni neljän taidenäyttelyn avajaisissa torstaina 16.2.2023.
Linn Fernström
Kirjoitin 1990-luvun alkupuolella proseminaariesitelmän Arthur Danton taidefilosofiasta, joka tarjoaa mielestäni käyttökelpoisen vastauksen taidetta koskeviin kysymyksiin. Danto mukaan taidetta on kaikki, mitä taidemaailma pitää taiteena.
Taidemaailmaan kuuluvat galleriat, museot, taiteilijat, kriitikot - ja luonnollisesti näitä instutuutioita kannatteleva yleisö, katsoja ja ostajat. Galleriat tuovat nähtäville esineitä ja teoksia, jotka taidemaailma joko hyväksyy tai ei. Gallerioiden asiakaskunnalla, yleisöllä, lienee jokin osuus tähän. Jos galleriassa esillä oleva ei mene kaupaksi, sen on vaikeampaa tulla uudestaan esille ja taidemaailman hyväksymäksi.
Tänään Galleria Anhavassa Paul Osipovin näyttelyn avajaisissa helsinkiläinen taidemaailma oli läsnä kaikessa harmaudessaan ja ryppyisyydessään. Taidemaailma tunsi itsensä ja valtansa, joi viiniä ja seurusteli keskenään, usein selkänsä Osipovin teoksille kääntäneenä. Tunsin itseni nuoreksi.
Osipowin teokset eivät suuresti lumonneet minua. Ne olivat jotenkin helposti tyhjeneviä, muutaman vilkaisun taidokkaita isoja teoksia. Joskus taide ei lumoa, ei herätä kysymyksiä. Taidemaailma tykkäsi selvästi.
Galleria Forsblomissa oli esillä ruotsalaisen Linn Fernströmin teoksia. Ne olivat lumoavia, osin omakuvallisia, silti jotenkin eteerisiä. Mieleeni jäivät maalaukset, joissa etualalla olivavt taiteilija ja hänen lapsensa, taustalla tuskin näkyvästi katedraali. Taiteilijat pienet veistokset ovat sekä hauskoja että traagisia. Ehdottomasti suositeltava näyttely. Taidemaailma oli paikalla, mutta hieman nuorempana ja vähälukuisampana.
Helsinki Contemporaryssä avautui Ilari Hautamäen Flux-näyttely. Se koostui tusinasta hyvin samankaltaisesta maalauksesta, joissa oli minun silmääni luonnon lehtiä, kasveja. Teosten monotoonisuus toi kokonaisuuteen jotain kiehtovaa. Taidemaailma oli yhä nuorempi, osa edustajista rypyttömiä!
Kävin vielä Galleria Lokalissa katsomassa monien taiteilijoiden yhteisnäyttelyä. Osa Helsinki Contemporaryn taidemaailmasta saapui myös näihin avaijaisiin. Esillä olevista teoksista mieleeni jäi suuri musta maalaus, jossa verhot avautuvat pimeyteen.
Hieno galleriakierros! Kannattaa seurata Instagrammissa Avaijaishaukkaa, jos haluaa käydä avajaisissa. Viiniä on aina tarjolla, ihan kelvollista.
Kommentit