Koronapäiväkirja #22, sunnuntai 12.4.2020
Sadepäivä, kävimme silti kävelyllä. Kirsikkapuistossa (virallinen nimi nykyään, nimistötoimikunta päätti pari viikkoa sitten) muutamat kirsikkapuut jo kukkiaan avaavat. On ollut lämmin kevät, kukinta saattaa alkaa jo hyvissä ajoin huhtikuussa. Hanami-juhla on peruttu poikkeustilan ja epidemian vuoksi. Toivon, etteivät kukkien ihastelijat saavu suuri joukoin tungeksimaan.
Olisi kyllä ihanaa ystävien kanssa pieni turvaetäisyyksellinen picnik järjestää. Aurinko, viiniä, kirsikankukkia ja ystäviä.
Kirjoitin aamulla listan asioista, joita kaipaan nyt. Kirjoitan uuden listan kuukauden päästä lukematta tämänpäiväistä. On mielenkiintoista ymmärtää oman kaipuun ja täyttymättömien tarpeiden kehittyminen. Tämä poikkeuksellinen tilanne kuitenkin jatkuu pitkään, EU:n komission puheenjohtaja tänään uumoili riskiryhmien eristystä jouduttavan jatkamaan aina vuoden loppuun asti. Ilmeisesti hän tarkoitti koko Eurooppaa. Monet muutkin, muun muassa USA:n demokraattisen puolueen todennäköinen presidenttiehdokas on omia suunnitelmiaan esitellessään päätynyt samaan, tuskin itse vaan USA:n terveysviranomaisten avustuksella.
Suomessa tilanne on merkillisen vakaa. Tehohoidossa on suunnilleen 80 ihmistä koko ajan, uusia tartuntoja varmistetaan testein toista sataa päivässä, kuolemia noin 10 tai alle. On kiinnostavaa nähdä miten käy, kun Uudenmaan matkustusrajoitukset loppuvat - ja myös kun sää lämpenee. Briteissä on ollut tänään hellettä, pienet asunnot ahtaissa kaupungeissa. Miten malttavat pysyä sisällä.
Intiassa ovat pitämässä koko maata kiinni. Ymmärrän huolen, koska Intia terveydenhuollon sanotaan olevan paljon Kiinaa heikompi. En kuitenkaan ymmärrä miten intialaisten päivätyöläisten on tarkoitus syödä ja jatkaa elämäänsä. Monille ei ole säästöjä. Hurja kokeilu menossa - ja sitten miten voivat estää uudet tartunnat eristyksen jälkeen? Intialla on väkirikkaita rajanaapureita ja varmasti paljon liikennettä rajojen yli.
Päiväni on mennyt pääsiäistä viettäessä. Ulkoilun jälkeen söimme hyvin, nukuin päiväunet, lueskelin Brodskyn Watermarks-kirjaa, katselimme telkkarista Karpin ja paljon muuta sitä ennen. Välillä kirjoitin arvion TLC:n Hengenvaarallisesti lihava -sarjasta. Ei ole ollut kiire mihinkään, eikä isompaa tarvetta saada mitään aikaiseksi.
Mietin äänikirjoja. Eräs ystäväni kirjoitti kuunnelleensa kirjan päivässä 100 päivän ajan. Hän kuuntelee kirjoja tuplanopeudella. On kuulemme kuunnellut tuplanopeudella Senecan Elämän lyhyydestä. En ymmärrä miten filosofiaa voi kuunnelle tuplanopeudella. Itse luin Senecan kirjan äskettäin ja minun oli pakko pysähtyä, selata taaksepäin, ajatella, miettiä aiempia tietojani antiikista ja Rooman valtakunnasta. Outoa jos joku pystyy omaksumaan tuplalukunopeudella filosofiaa.
Ehkäpä joku nykyisin pystyy kuuntelemaan Wittgensteinin Tractatus-kirjan tuplanopeudella pyykkikonetta tyhjentäessään. Sehän on lyhyt, alle tunnissa menee varmasti. Ennen vanhaan Tractatus vaatii koko lukuvuoden kurssin eikä siitä sittenkään moni mitään ymmärtänyt.
Huomenna vielä lepopäivä, sitten ryhdyn opiskelemaan ja tekemään duuneja.
(aiemmat koronapäiväkirjani)
 |
| Pääsiäisen tunnelmaa. |
Olisi kyllä ihanaa ystävien kanssa pieni turvaetäisyyksellinen picnik järjestää. Aurinko, viiniä, kirsikankukkia ja ystäviä.
Kirjoitin aamulla listan asioista, joita kaipaan nyt. Kirjoitan uuden listan kuukauden päästä lukematta tämänpäiväistä. On mielenkiintoista ymmärtää oman kaipuun ja täyttymättömien tarpeiden kehittyminen. Tämä poikkeuksellinen tilanne kuitenkin jatkuu pitkään, EU:n komission puheenjohtaja tänään uumoili riskiryhmien eristystä jouduttavan jatkamaan aina vuoden loppuun asti. Ilmeisesti hän tarkoitti koko Eurooppaa. Monet muutkin, muun muassa USA:n demokraattisen puolueen todennäköinen presidenttiehdokas on omia suunnitelmiaan esitellessään päätynyt samaan, tuskin itse vaan USA:n terveysviranomaisten avustuksella.
Suomessa tilanne on merkillisen vakaa. Tehohoidossa on suunnilleen 80 ihmistä koko ajan, uusia tartuntoja varmistetaan testein toista sataa päivässä, kuolemia noin 10 tai alle. On kiinnostavaa nähdä miten käy, kun Uudenmaan matkustusrajoitukset loppuvat - ja myös kun sää lämpenee. Briteissä on ollut tänään hellettä, pienet asunnot ahtaissa kaupungeissa. Miten malttavat pysyä sisällä.
Intiassa ovat pitämässä koko maata kiinni. Ymmärrän huolen, koska Intia terveydenhuollon sanotaan olevan paljon Kiinaa heikompi. En kuitenkaan ymmärrä miten intialaisten päivätyöläisten on tarkoitus syödä ja jatkaa elämäänsä. Monille ei ole säästöjä. Hurja kokeilu menossa - ja sitten miten voivat estää uudet tartunnat eristyksen jälkeen? Intialla on väkirikkaita rajanaapureita ja varmasti paljon liikennettä rajojen yli.
Päiväni on mennyt pääsiäistä viettäessä. Ulkoilun jälkeen söimme hyvin, nukuin päiväunet, lueskelin Brodskyn Watermarks-kirjaa, katselimme telkkarista Karpin ja paljon muuta sitä ennen. Välillä kirjoitin arvion TLC:n Hengenvaarallisesti lihava -sarjasta. Ei ole ollut kiire mihinkään, eikä isompaa tarvetta saada mitään aikaiseksi.
Mietin äänikirjoja. Eräs ystäväni kirjoitti kuunnelleensa kirjan päivässä 100 päivän ajan. Hän kuuntelee kirjoja tuplanopeudella. On kuulemme kuunnellut tuplanopeudella Senecan Elämän lyhyydestä. En ymmärrä miten filosofiaa voi kuunnelle tuplanopeudella. Itse luin Senecan kirjan äskettäin ja minun oli pakko pysähtyä, selata taaksepäin, ajatella, miettiä aiempia tietojani antiikista ja Rooman valtakunnasta. Outoa jos joku pystyy omaksumaan tuplalukunopeudella filosofiaa.
Ehkäpä joku nykyisin pystyy kuuntelemaan Wittgensteinin Tractatus-kirjan tuplanopeudella pyykkikonetta tyhjentäessään. Sehän on lyhyt, alle tunnissa menee varmasti. Ennen vanhaan Tractatus vaatii koko lukuvuoden kurssin eikä siitä sittenkään moni mitään ymmärtänyt.
Huomenna vielä lepopäivä, sitten ryhdyn opiskelemaan ja tekemään duuneja.
(aiemmat koronapäiväkirjani)
Kommentit